Olin näemmä unohtanut mainita vielä yhden kesälomalla lukemani teoksen, nimittäin Italo Calvinon Näkymättömät kaupungit. Teos aukeaa niin moniaalle - ainakin muistamiseen, kertomiseen, kokemiseen, merkkeihin, merkityksiin, matkustamiseen, dualismeihin, elämään ja kuolemaan, uneen ja valveeseen, karttoihin, inhimillisen tiedon luonteeseen - että tuntuisi typerryttävältä yrittää kirjoittaa siitä mitään yleisluontoista ja analyyttistä näin lyhyessä tekstilajissa tai näin vähäisessä ajassa.
Sanottakoon, että teos kuuluu nykyään suosikkeihini. Ottaisin mielelläni yhden kappaleen kirjahyllyyni, jotta voisin palata siihen aina ajoittain. Pieni epäilys vallitsee: onko Näkymättömät kaupungit sittenkin esimerkki middlebrow'sta? Onko se siis valheellisen "korkeaa", oikeasti vailla sitä, mitä "korkeaan" mielletään kuuluvan?
Luetut:
CALVINO, Italo 1976/2007 Näkymättömät kaupungit. Suom. Jorma Kapari. Helsinki: Tammi.
1 kommentti:
pikavipit vertailu ,tuolla helposti ja luotettavasti
Lähetä kommentti