Die Hard 4.0 on juuri sellainen elokuva, kuin sopikin odottaa. Onnetonta ja ponnetonta dialogia, päätöntä juoksentelua "käsikirjoituksen" viitoittamalla tiellä ja oikein reipasta rymistelyä, jota on ilo katsoa. Hollywood-väki ei ole vieläkään Newtoniansa lukenut, mutta minkäs teet. Suurin harmitus leffassa oli John McClanen aika kehnot one-linerit. Edes viittaukset menneisiin seikkailuihin eivät olleet kovin osuvia. Pisteet siis ryminästä, näppäristä kamera-ajoista ja CCR:stä.
Koska WTC-iskujen jälkeen mikään ei ole ennallaan Hollywood-maailmassa, on uusinta Die Hardiakin hauska pohtia siltä kantilta. Levitetäänhän elokuvaa Yhdysvalloissa nimellä Live Free or Die Hard. Kun aiemmissa osissa John McClane on erittäin vastentahtoisesti, jatkuvasti valittaen ja viime kerralla vieläpä kunnon krapulassa joutunut sankarin rooliin, tällä kertaa hän omaksui velvollisuutensa vähän turhan nopeasti. McClane selitti nuorelle, väkivaltaan aluksi oudon vastentahtoisesti suhtautuvalle nörtille, että pakkohan tämä on tehdä, kun kukaan muukaan ei hoida hommaa. Vähän niin kuin Yhdysvallat Irakissa ja missä lie muualla?
Mielenkiintoisin "lohkeama" tai monitulkintainen elementti elokuvassa on soundtrackilla soiva Creedence Clearwater Revivalin "Fortunate Son". Veljeni huomautti huvittuneena, että taas ovat hipit päässeet väkivaltaa ja sotaa propagoimaan. Fogertyn ja kumppaneiden biisihän kritisoi aikoinaan Vietnamin sotaa ja sitä, että sotimaan lähetettiin pääasiassa köyhien perheiden poikia. (Vanha viisaus siitä, että sodissa vanhat miehet tapattavat nuoria poikia, päti Vietnamissakin. Tilastotieteen opettajani selitti kerran, kuinka silloin järjestetyissä kutsunnoissa käytetty arvontametodi oli itse asiassa puolueellinen.)
No, mitä "Fortunate Son" sitten tarkoittaa Die Hardin kontekstissa? Eivätkö tekijät ole lainkaan tunteneet biisin historiaa tai kuunnelleet sen sanoitusta? Onko elokuvassa piilotettuja sodanvastaisia alavirtauksia? Vai edustaako kappale amerikkalaista everymania ja systeeminvastaisuutta/hallituksen kritiikkiä? Tätä voinee hyvin verrata The Bossin vuodatuksen "Born in the U.S.A." erilaisiin "käyttöihin".
Lopuksi Chris Rockin kommentti eilen esitetystä Late Night with Conan O'Brienistä. Rock toivoi, että Yhdysvallat olisi valmis mustaan presidenttiin - onhan sillä jo ollut "a retarded one".
PS. Deadwoodin ystävät voivat bongata leffasta sheriffi Bullockin esittelemässä toista ilmettään (so. ilman viiksiä).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti